Kysy biologilta

Kysy biologilta


Kysymyksiä ja vastauksia

Lintujen ruokinta on puuhaa, jossa kaikki voittavat. Ihminen tuntee auttamisen iloa seuratessaan ruokintapaikan tapahtumia. Linnut oppivat mistä ruokaa saa ja joskus jopa tunnistamaan vaarattoman ruoan tuojan.

Olemme koonneet alle yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia Facebook-sivultamme koskien lintujen ruokintaa ja elämää pihapiirissä.

Milloin on paras aika puhdistaa linnunpöntöt?

Paras aika siistijän kannalta on pakkasjakson lopulla. Pikkupakkanen on toimenpiteen aikana hyvä. Pönttö on hyvä tyhjentää irrottamalla se paikoiltaan, kaivamalla sisältö ulos suoraan jätepussiin tai poltettavaksi. Tyhjennettyä pönttöä voi pitää alassuin nuotion päällä tai nopeasti liekittää minikaasupolttimella (tohottimella) mahdollisten syöpäläisten kärventämiseksi. Yöpuulle meneville linnuille tai kevään pesijöille voi laittaa pohjalle ohuen kerroksen käsittelemättömän puun sahanpurua. Tosin on lintulajeja, jotka eivät pidä mistään ”sisustuksesta” kuten esim. käenpiika, mutta ko. lajit siivoavat pöntön siltä osin itse. Kirpuista siistitty pönttö on kylmyydestä huolimatta parempi vaihtoehto.

Onko toimivaa konstia oravan karkottamiseen lintujen ruokinnalta?

Orava on syksyllä erityisen tehokas varastoimisvietissään. Talven edetessä se tyytyy hakemaan vain päivittäisen ruoka-annoksensa, piilopaikat kun ovat jo unohtuneet. Vaivattomin tapa oravien hillitsemiseen on käyttää oheista automaattimallia ja ripustaa se pitkällä vaijerilla oksasta roikkumaan.

Kaikki keinot keksivä orava pystyy hampaillaan kaikkeen muuhun mutta ei metalliin. Tarina kertoo oravasta, joka joutui hirttosilmukkaan ohuen metallilangan kiertyessä kaulan ympäri. Vaijeri lienee sopivan jäykkä, ettei tätä tapahdu. Mainittu automaatti vaijerillakaan ei oravaa tai harakoita täysin estä, mutta vähentää. Ko. mallia eri korkuisena myy mm. Lintuvaruste.

Voiko rusinoita syöttää talvella linnuille?

Ehdottomasti :). Ne ovat hyvä apu pakkasten tullen erityisesti mustarastaalle ja niille linnuille, joiden nokka ei ole vahva siemensyöjien tapaan. Mm. talvehtiva punarinta tai mustapääkerttu syövät rusinoita ja marjoja. Saksi rusinat pieneksi (kahteen tai kolmeen osaan), niin niistä riittää useammalle nokkijalle.

 

Mistä johtuu, että kun pakkaset kovenevat, lintujen vierailu lintulaudalla loppuu?

Linnun peruslämpö on 41 astetta. Talvella lämpötilaero tähän on iso joka tapauksessa. Lämpö pitää tuottaa syömällä energiapitoista ruokaa ja säädellen omaa liikkumista. Pienillä linnuilla on kiivaampi aineenvaihdunta ja ne pyrkivät syömään myös varastoon. Isommilla linnuilla ei ole tarve syödä yhtä usein, sillä niiden massa varastoi energiaa suhteessa paremmin, joten ne valitsevat mahdollisimman vähäisen liikkumisen. Pienellä sinitiaisella ei ole tähän varaa, sen pitää maksimoida selviytyminen seuraavaan päivään. Kun sää muutamalla asteella kylmenee on aamun ensimmäinen ja iltapäivän viimeinen valoisa tunti ahkeran ruokailun aikaan. Sen jälkeen vetäydytään energiansäästötilaan nukkumaan. Jos lintu on vakuuttunut, että tällä ruokintapaikalla ruokaa riittää, se syö vain päivän tarpeeseen tietäen, että aamulla on taas ruokaa saatavilla. Näin se liikkuu vain vähän ja pyrkii säästämään energiaa. Pedon suuhun joutumisen riski vähenee oleellisesti turvallisella paikalla päivehtiessä.

Voiko edellistalvelta yli jääneitä kuorellisia auringonkukansiemeniä tarjota linnuille?

Jos vanhat kuorelliset siemenet vaikuttavat kuivilta ja hyväkuntoisilta, voi ne mainiosti laittaa tarjolle. On hyvä huomioida, että kuorellisen auringonkukansiementen halvat ja isot myyntierät ovat usein laadullisesti heikkoja. Esimerkiksi 10 siemenestä voi vain neljässä olla kuoren alla siemen. Linnut availevat niitä tällöin turhaa ja talvipakkasella se vie energiaa.

Lähipäivinä on kaksi lintua lentänyt ikkunaan, miten sen voisi estää?

Lintu lentää ikkunaan useimmiten paetessaan ja luullessaan ikkunasta heijastuvaa kuvaa pelastuspaikakseen. Tuon kuvan voi rikkoa sisätilan verhoilla tai laskemalla kaihtimet alas. Joskus näkee ulkopuolelle vedetyn narun z-kirjaimen malliseksi toimivan. Haukkatarraa käytetään edelleen. Köynnössäleikkö tai jopa tikkaat auttavat myös. Talvisaikaan voi suojaavan työn tehdä ulko- tai sisävalosarja ikkunan edessä. Ensin voi kuitenkin miettiä onko ruokinta liian lähellä ikkunoita. Pökertyneen linnun voi varovasti nostaa pensaan alle suojaan toipumaan. Tai jos mahdollista, voi seisoa vähän matkan päässä ”vartiossa” kissoilta tai muilta pedoilta, joille taintunut lintu on helppo saalis.

Ruokimme lintuja Kainuussa tavallisilla auringonkukansiemenillä ja pötköillä. Miten saisimme uusia lajeja ruokailemaan?

Pähkinä voisi olla hyvä lisä. Itäisessä Suomessa erityisesti voidaan iloita pähkinänakkeleiden vaelluksista Venäjältä. Pähkinärouhetta ja kuorittuja auringonkukansiemeniä saa valmiiksi samasta pussista (Nokittavaksi Gourmet) mutta isompikokoinenkin maapähkinä voisi tuoda uusia lajeja pihallenne.

Onko linnuilla oikeasti hyvä muisti? Tintit tulee koputteleen ikkunalautaan kuin sanoen, ”täällä piti olla pähkinöitä!"

Linnuilla on ilmiömäinen muisti. Muuttolinnut poikkeavat saman paikan kautta, jossa edellisellä kerralla muuttomatkalla oli hyvää ravintoa. Esim. peippoparvet, joissa voi olla järripeippoja mukana. Paikkalinnut (esim. tiaiset) ovatkin sitten tosi hyvin kartalla ja varmastikin etsiskelevät jo helppoa ja hyvää ruokaa.

Pihallani käy rotta. Pitääkö ruokinta lopettaa?

Rotat tekevät tiedusteluretkiä jopa usean sadan metrin päähän. Se on hyvin ihmisarka ja pelkää kaikkea missä on ihmisen hajua. Loukkua viritettäessä pitää pitää hanskoja kädessä ja varoa jättämästä hajujälkiä. Syöttinä toimii parhaiten mantelit tai pähkinät. Loukku kannattaa sijoittaa nurin käännetyn pahvilaatikon alle, jossa on sisääntuloaukko ja vastapäätä ulostuloaukko. Yhden oven laatikkoon rotta ei uskalla mennä. Ansa sijoitetaan niin, etteivät linnut keksi sinne mennä eli ruokintapaikan ulkopuolelle. Alkuun rotta vieroksuu uutta esinettä reitillään mutta ajan kanssa pyynti onnistuu. Myrkyttämistä ei voi suositella, sillä se aiheuttaa ympäristössä helposti tarpeetonta kuolemaa.

Miten ja missä pikkulinnut nukkuvat?

Suurin osa linnuista yöpyy puussa. Erityisesti leveä, tiheäoksainen kuusipuu on suosittu majapaikka. Rakennusten katonaluset, kolot ja linnunpöntöt ovat nekin suosittuja paikkoja lepoon ja nukkumiseen. Osa pikkulinnuista on keksinyt lumen kylmältä suojaavan vaikutuksen ja nukkuvat hangessa kiepillä. Esim. keltasirkku ja urpiainen. Mustarastas saattaa yöpyä maassa mm. talon seinustaa vasten olevan puulavan tai lumikolan takana. Luottanee siihen, ettei kettu kiertele nurkissa tai tule koiran/kissan yllättämäksi.